Toukokuun instagram kuvat

Huhtikuulta en tehny tänne erillistä instagram postausta, mutta nyt ajattelin, että toukokuulta olis kiva tehä pieni kooste kaikista kuvista mitä instaan oon lisänny. Yritän ainakin pari kertaa viikossa päivittää sinnekin jotain, joten jos teitä kiinnostaa, nii menkää seurailemaan mua nimimerkillä @sofia_ida_anneli :)

Today I thought that I would write a little post about my Instagram pictures which I took during this month. I'm trying my best to update my instagram account couple times in week so if you are interested to follow me in instagram, my nickname is @sofia_ida_anneli :)

Ensimmäisenä kuva Siljasta. Ala-asteella oli toukokuun alussa vappunaamiaiset ja mun tehtävänä oli keksiä Siljalle jonkinlainen meikki, koska se halus olla naamiaisissa kissa. Eipä siihen mitään hirveän monimutkasta meikkiä tarvittukaan ja silti tosta tuli ainakin mun mielestä ihan kiva. // Tällä kuvalla toivottelin hyvää vappua mun insta seuraajille. Tosiaan vappuna sato täällä vielä lunta. Toivottavasti toi oli viimenen takatalvi. // Lisäsin jonkun vanhan selfien ihan vaan huvin vuoksi. // Misu ei tykänny lumesta, joten se päätti tulla sisälle. Se tietää kyllä oman paikkansa meidän talossa. Mun sängyn jalkopäähän saa tulla ihan koska tahansa ja se taitaakin olla sen lempipaikka meillä sisällä

♥

My littlesister wanted to dress like a cat in school's party and my mission was to do her make up. The make up was very simple but I think the result was very good. // It was the first of May and we still had snow on the ground. I really wish that there's no more snow coming because I don't like snow. // I added selfie because I was so bored, hahah. // My cat likes to sleep on my bed because she knows that it's the only place where she can be. My littlesister is allergic to cats so that's why she has to be only in my room if she is inside the house. My bed is her favorite place ♥

Olin niin innoissani Euroviisujen ensimmäisestä semifinaalista, että oli pakko käydä hakemassa kaupasta vähä herkkuja. // Taas joku selfie, jonka oon lisänny vaan omaksi ilokseni, hahah. // Olihan se pakko ilmottaa instankin puolella, että musta tulee tänä keväänä ylioppilas!

I was so excited about the first semifinal of Eurovision Song Contest that I bought some candies. // Other selfie that I added because I was so bored, hahah. // With this picture I wanted to say everybody that I'm going to graduate from high school within two weeks!

Yhtenä lauantai-iltaa innostuttiin kuvailemaan Elinan mökillä oikein kunnolla. Rakastan kaikkia auringonlasku kuvia ja ykskään näistä ei oo kyllä poikkeus. Vieläkin vähän harmittaa, että Jessi ei päässy tolle reissulle mukaan, mutta kyllähän tässä kesän aikana kerkee menemään tuonne toisenkin kerran! Tosiaan meidän hyppykuvat ei oikein onnistuneet, niinkuin viimeisestä kuvasta voi huomata, koska useimmissa kuvissa aina joko minä tai Elina oltiin maassa tai ilmassa eri aikaan kuin muut, hahah :D

We were at the Elina's summercottage few weeks ago and it was so beautiful there that we took so many pictures! We tried to take a picture where all fours of us would be in the air at the same time but as you can see from the last picture, we couldn't do that. It was impossible, hahah. 

Tänään saatiin kotona vihdoin ja viimein kaikki maalauksetki loppuun asti ja nyt voisin melkeen sanoa että vieraat vaan puuttuu, hahah :D Tietysti tramppa pitää vielä koota ja laittaa katos siihen meidän terassille, mutta muuten kaikki alkaa olemaan jo valmista! Oli tosi hyvä, että alotettiin äitin kans kaikki siivoaminen jo viime torstaina, koska nyt voidaan loppuviikko ottaa sitten vähän rennommin. Ylihuomenna mennään myös hakemaan mun sormukset kultasepältä, joka siis pienennytti niitä. Huomenna ois luvassa pientä kauneuteen liittyvää postausta, joten pysykää kuulolla! :)

-Sofia

Week 21

En oikeen osaa sanoa menikö tää viikko nopeasti vai hitaasti. Perjantaihin asti koko viikko tuntu vaan kiitävän nopeaa vauhtia, mutta tää viikonloppu on menny jotenki super hitaasti, vaikka tekemistä onkin riittänyt ihan väsymiseen asti kaikkien juhlavalmisteluiden takia. Tämäkin päivä on ollut niin kiireinen, että nyt vasta kerkesin istahtamaan koneen ääreen kuuntelemaan musiikkia ja kirjottelemaan tätä uutta postausta.

For me, it's very hard to decide if this week has gone very fast or slowly. Until Friday, it felt like time has gone very fast but this weekend has felt like it never ends. Next weekend we'll have my graduation party at home so we have so much things to do that I'm very tired now. This day has been so busy that only now I have time to sit down, listen to music and start writing this post.

Maanantaina oli aivan ihana sää ♥ Käytiin Siljan kans kaupassa hakemassa jäätelöä ja istuttiin sit meidän rappusilla ja kuunneltiin samalla musiikkia. // Tässäpä kuvaa tiistailta. Aurinkoinen ilma jatku ja mä luin tuota kirjaa, jonka oon ostanu jo monta vuotta sitten. Oon lukenu ton sarjan sillon pari vuotta sitten, mutta ajattelin aloittaa sen nyt alusta. // Torstaina alotettiin sit meidän talon siivousurakka ens lauantaisia ylioppilasjuhlia varten. Koko päivän pesin ikkunoita ja fiilis oli ihana puoli kuuden maissa illalla kun kaikki ikkunat oli vihdoin ja viimein pesty.

It was so warm and sunny weather on Monday ♥ Me and Silja bought ice cream and then we sat on our stairs eating ice cream and listening to music. // This picture was taken on Tuesday. The weather was still very sunny and I started to read that book which I bought few years ago. // On Thursday we began to clean the house for my graduation party. First I cleaned the windows and I was so happy in the evening when all the windows were finally clean.

Oon vihdoin saanu myös Siljan kattomaan Olipa kerran! Ei ollakaan keskiviikon jälkeen oikeestaan muuta sarjaa katottukaan ku Olipa kerran iltasin. Tänään saatiin kakkos kausi katottua ja huomenna sit kolmannen kimppuun. // Täällä Kortesjärvellähän on Suomen jääkärimuseo ja se on remontoitu nyt, joten päätettiin eilen mennä Siljan, meidän tädin ja isoäitin kans kattomaan sen uudet tilat. Oon viimeks 8.-luokan historian tunnilla käyny tuolla, joten oli kivaa ja mielenkiintosta käydä siellä taas pitkästä aikaa! // Museo käynnin jälkeen mentiin hakemaan pizzat meidän uudesta pizzeriasta, joka on ollu täällä nyt suunnilleen viikon. Tuolta saa kyllä tosi hyvää pizzaa, eikä oo hinnallakaan pilattu, koska yhden pizzan hinta on 7€!

Me and Silja started to watch Once upon a time! Since Wednesday we haven't watched anything else. We watched the last episode from the second season today and tomorrow we will start third season. // Me, Silja, our aunt and granny visited yesterday Jääkärimuseo (I don't know what's that in English, sorry :D) and it was so interesting to go there! // After visiting the museum we went to the new pizzeria which started here about a week ago. The pizza tasted so delicious and I can't complain about the prize eather because one pizza costed only 7 euros!

Enpä olis aamulla herätessäni uskonut ja ikkunasta ulos katsoessani uskonut, että tänään paistaisi myös aurinko. Heti aamulla siis sato ja se tietysti laski mielialaa jonkin verran. Mutta nyt tälläkin hetkellä istun kirjottamassa tätä postausta meidän parvekkeella ja täällä on mukavan lämmin!

When I woke up this morning, the weather was awful: it was raining. But now in the evening, the sun is shining and it's pretty warm again. At the moment I'm sitting on our balcony and writing this post. I can't complain!

Mulla ei oo keskiviikosta näköjään ollenkaan kuvia, mutta keskiviikkona oltiin ajelemassa Teresan ja Elinan kans Härmässä ja Kauhavalla. Pysähdyttiin matkalla syömään pehmikset ja kävästiin me myös pikasesti Subwayssa taas vaihteeks, hahah. Millainen viikko teillä oli? :)

I don't have any pictures from Wednesday when me and my friends, Teresa and Elina, spent time together. We ate ice creams and picked up sandwiches from Subway, again. Subway is the place where we always go, hahah. Did you have a nice week? :)

-Sofia

4 things I fear the most

Pelko on varmaan kaikille ainakin jollain tasolla tuttu tunne. Ainakin pienenä tosi monet pelkäävät esimerkiksi pimeää tai hirviöitä. Mitä isommaksi kasvaa, niin sitä paremmin tajuaa, että pimeää ei tarvii pelätä tai hirviöitä ei ole oikeasti olemassa. Kaikki pelot ei kuitenkaan katoa, edes aikuisenakaan. Tässä postauksessa ajattelinkin hieman kertoa joistain peloistani.

I'm sure that everybody fears something. At least as a child many of us fears darkness or monsters. When we grow up and become older and older, we realize that it's needless to fear darkness and there are no monsters. All fears don't disappear even if we grow up, not even as an adult. In this post I thought to tell you little bit about my fears.

1. Yksin jääminen
Yksin jäämisellä tarkoitan sitä, että mun kaikki kaverit hylkäis mut ja jättäis mut ihan yksin. Tiedän, että tää on ihan turha pelko, koska kaikki mun kaverit on aivan ihania, mutta en voi sille mitään. Tää pelko johtuu varmaan mun yläaste ajoista. Tunsin toki kaikki mun luokkalaiset (kuka tälläsellä pienellä paikkakunnalla nyt ei omia luokkalaisiaan tuntisi), mutta en oikeen kenenkään kanssa kokenut sellaista tietynlaista yhteyttä, joten kaikki mun kaverit oli mua vanhempia tai nuorempia. Sitten kun 9.-luokka koitti, olin välitunneilla ihan yksin. Viestittelin tietysti mun kavereiden kanssa, mutta ei se ollut sama asia kuin se, että olisin jutellut heidän kanssaan kasvotusten. Yksin oleminen on joskus ihan ok, mutta jos joutuu olemaan koko ajan yksin, se ei ole enää kivaa.

1. To be left alone
When I say to be left alone, I mean that all my friends would reject me and leave me alone. I know that this isn't possible because all my friends are amazing but I still fear this. I think this fear is the result from my junior high school. Of course I knew all my classmates (I live in the little village, so everybody knows each other) but I didn't feel myself comfortable around them. So all my friends were older or younger than me. When I was in the 9th grade, I was alone during the breaks. Of course I sent messages for my friends but it wasn't the same as talking face to face. Being alone is sometimes fine but when you have to be alone all the time, it isn't fun anymore.

2. Korkeat paikat

Korkeita paikkoja oon pelänny aina. Muistan jo pienenä, kun mentiin äitin ja Tapanin kans kesälomareissulle ja yhessä kaupungissa oli näkötorni, jonne sai kiivetä ja mä itkin koko matkan ylös ja alas asti, koska mua pelotti niin paljon. Nykyään toi pelko ei oo ehkä niin kauhea kuin se silloin oli, mutta välttelen silti parhaani mukaan kaikkia korkeita paikkoja, hahah.

2. High places

I've always been afraid of high places. I remember when I was younger when me, my mum and Tapani went for a little trip in the summer, there was an observation tower in one town where all people could go. I cried the whole time when we going up and I stopped when we were back on the ground. Nowadays my fear for high places is not so bad but I still do my best to avoid high places, hahah.

3. Lentäminen

Tää saattaa kuulostaa tosi oudolta, varsinkin kun tykkään matkustamisesta muuten niin paljon. Sillon kun olin menossa Lontooseen mun tädin ja hänen miehensä kanssa melkein neljä vuotta sitten, en meinannut saada lentoa edeltävänä yönä unta ollenkaan, koska mua pelotti niin paljon, että lentokone tippuu maahan kesken lennon ja me kaikki kuollaan. Silti sitten kun ollaan päästy ilmaan, tykkään olla lentokoneessa! Ikkunapaikka on tietysti se paras paikka.

3. Flying

This might sound little bit weird because I love travelling so much. When I was going to London with my aunt and her husband about four years ago, I couldn't sleep because I was afraid that the plane would fall and we all would die. But after all, when the plane is in the air, I love to be there. The seat next to the window is the best seat, of course!

4. Tulevaisuus

Mulle tulevaisuuden pohtiminen on aina ollut vaikeaa. Tuntuu pelottavalta ajatella, että nyt lukion jälkeen mun pitää tietää mitä mä haluan elämälläni tehdä. Tietenkin aina voi kouluttautua johonkin toiseen ammattiin, mutta silti tuntuu niin lopulliselta, että mun pitää nyt tietää mitä alaa haluan lähteä opiskelemaan, että saisin joskus tulevaisuudessa työpaikankin. Lisäksi mua pelottaa, että entä jos mä en pääse niihin kouluihin sisään mihin mä oon hakenut. Mitäs mä sitten teen? Vaikka 18-vuotiaana ollaan jo täysi-ikäisiä, musta tuntuu että 18-vuotias on silti aivan liian nuori päättämään siitä, mitä hän haluaa elämässään tehdä.

4. Future

For me, it's always been difficult to think about the future. It feels scary to think that now right after the high school I have to know what I want to do with my life. Of course there's always a possibility to retrain for something new occupation but it feels so strange that now is time for me to decide what I want to study to get a job in the future. What should I do if I don't get in to the school where I wanted? Even if 18-year-old is already an adult, I think that it's too early for 18-year-old to decide what she/he wants to do with their lives.

Onko teillä mitään pelkoja?

Do you have any fears?

-Sofia

Week 20

Musta tuntuu joka viikko, että mitään erikoista ei hirveesti tapahdu, mutta sitten näitä kooste postauksia tehdessä sitä tajuaakin, että kyllähän sitä on tullu tehtyä paljon muutakin kuin pelkästään istuttua kotona. Vaikka edellisestä postauksesta ei oo kuin pari päivää, tuntuu siltä, että viime kerrasta on ikuisuus kun istuin koneen ääreen ja aloin kirjottamaan uutta postausta. Tuntuu siis nyt taas ihanalta istua tässä ja kirjoittaa taas.

Maanantain ja sunnuntain välisenä yönä ei uni meinannu tulla millään. Menin kyllä suhteellisen aikasin nukkumaan (sammutin valot vähä yli kakstoista), mutta pyörin melkeen neljä tuntia sängyssä ennenkuin nukahdin. Onneksi sain sentään seuraavana aamuna nukkua myöhään. // Tällä viikolla on vihdoin ja viimein tuntunu, että kevät on täällä! Okei, keskiviikkona melkeen koko päivän sato, mutta esimerkiks eilen ja tänään on ollu ihanan lämmin! ♥ // Tiistaina Karo tuli meille ja mentiin käymään Härmässä Subissa syömässä. Subi on ehdottomasti meidän vakiopaikka, mihin mennään aina syömään, hahah.

Keskiviikkona ja torstaina olinkin sitten eskarissa sijaisena. Mun työpäivät oli harvinaisen lyhyitä molempina päivinä, koska menin yheksäks töihin ja olin kumpanakin päivänä jo puoli kahen jälkeen kotona. Mutta molempina päivinä oli kyllä tosi kivaa ja menisin ehottomasti uudestaan vaikka heti! :) // Torstaina saatiin kysyä viralliset ylioppilas arvosanat. Ja niinhän siinä kävi että mustakin tulee tänä keväänä ylioppilas! Täytyy kyllä myöntää, että ihan mahtavat fiilikset on tällä hetkellä! :) // Eilen kokoonnuttiin Elinan mökille kattomaan Suomi - Ruotsi peliä ja noh, kyllähän siinä "pariin" otteeseen kirosanat lenteli suusta. Tällä hetkellähän tv:stä tulis Suomi - Venäjä ottelu, mutta en uskalla ollenkaan kattoa sitä, hahah.

Jäätiin eilen pelin jälkeen vielä hetkeks mökille kuvailemaan ja kyllähän sieltä muutama hyväkin kuva saatiin. // Misu nautti tänään päivällä siitä, että me tultiin vihdoin ja viimein kolmen päivän Hakalassa olon jälkeen takaisin kotiin ja tietysti myös auringosta. Olin äsken portailla lukemassa kirjaa, koska siihen paistaa niin lämpimästi aurinko ja Misu makas koko ajan mun jaloissa ♥

Eilen myös mun kummi oli päivällä miehensä kanssa käymässä Lontoosta meiltä. Ne tuli jo vähän etukäteen juhlistamaan mun ylioppilasjuhlia, koska he eivät pääse kahden viikon päästä paikalle. Oli kuitenkin kiva nähdä heitä taas pitkästä aikaa!

Nähdään taas seuraavassa postauksessa! :)

-Sofia

Mitä minulle kuuluu tällä hetkellä?

Tällä viikolla onkin jo kerennyt tapahtumaan kaikenlaista, vaikka nyt onkin vasta torstai - ja paljon kaikenlaista onkin vielä luvassa! Mulla meinaa olla vähän kiire koko loppuviikon ajan, joten en oo varma kerkeenkö tulla postailemaan mitään ennen sunnuntaita, joten sen takia halusin nyt tulla kirjottamaan tänne pikku postauksen. Postauksen kuvat on otettu joskus viime kesänä.

Maanantai oli suurimmaksi osaksi ihan normaali päivä. Eli olin vaan kotona, nukuin myöhään, katoin Netflixiä ja kävin hakemassa Siljan koulusta kolmen aikoihin. Viiden kieppeillä lähettiin äitin kanssa viemään isoäitiä vanhainkotiin, jossa hän on taas tämän viikon. Meillä on siis käytössä sellainen menetelmä, että isoäiti asuu kolme viikkoa kotona ja sitten yhden viikon vanhainkodissa. Tää systeemi meillä on ollu käytössä nyt joulukuusta asti, koska ei isoäiti mitenkään pärjää koko aikaa yksin. Asutaan kyllä samassa pihassa hänen kanssaan, mutta on se mulle ja äitille aika rankkaa rampata monta kertaa päivässä isoäitin luona auttamassa milloin missäkin asiassa.

Tiistaina Karo tuli käymään meillä. Ollaan siis samalla luokalla lukiossa. En ollu nähny Karoa melkeen kahteen kuukauteen, vaikka yhteyksissä ollaan viikoittain, joten oli kiva päästä vaihtamaan kuulumisia oikeen kasvotusten. Kävästiin Härmässä ja Kauhavalla. Kauhavalta ostin äitille lyyran mun ylioppilasjuhlia varten, jotka alkaa lähestymään tosi nopeaa tahtia, koska tässä on enää vähä yli kaks viikkoa juhliin, jaiks! En nyt muista mainittinko tiistain postauksessa, mutta tiistaina myös ala-asteen rehtori soitti ja kysy mua sijaiseksi eskariin eiliseksi ja täksi päiväksi. Menin tietysti enemmän kuin mielelläni. Sattui sillä lailla, että jätin kännykän sisälle siksi aikaa kun kävin hakemassa postia ja sillä välin ala-asteen rehtori oli soittanu mun kännykkään. Onneks kerkesin soittamaan takasin, ettei sijaispaikka kerenny menemään kenellekään toiselle, hahah.

Täytyy kyllä myöntää, että eilen aamulla jännitti kyllä melkosen paljon, kun piti lähteä ensimmäistä kertaa sijaiseksi eskariin. Onneksi oli kuitenkin tuttu paikka ja tuttu eskari opettaja, koska mulla oli sama opettaja silloin eskarissa. Paikka puolestaan oli tuttu sen takia, että olin tuolla samassa paikassa TET-harjottelussa sillon 9.-luokalla vähän yli kolme vuotta sitten. Eilinen päivä meni oikeastaan vain siinä, että opettelin jokaisen eskarilaisen nimen ja opettelin ns. "talon tavoille." Tänään kaikki sujui jo paljon paremmin, vaikka eihän eilenkään mitään tosin vikaan mennyt. Tänään eskarilaiset uskalsivat tulla jopa syliini ja kun ulkona oltiin, osa eskarilaisista roikku mussa koko ajan kiinni. Työpäivän päätyttyä tänään, osa jopa saatteli mut mun autolle. Toivottavasti pääsen tuonne vielä sijaiseksi tässä parin jäljellä olevan viikon aikana!

Huomenna päivällä oon taas vaan kotona, mutta illalla ollaan ilmeisesti menossa käymään äitin ja Siljan kans Kauhavalla. Lauantaina päivällä mun kummi tulee juhlimaan mun ylioppilasjuhlia jo etukäteen, koska se ei pääse varsinaisena lakkiaispäivänä valitettavasti paikalle. Tänään töiden jälkeen kävin tosiaan hakemassa yo-tulokset ja kyllä nyt näyttää aika pahasti siltä, että mä saan painaa ylioppilaslakin päähäni parin viikon päästä lauantaina. Oon niin innoissani ja onnellinen!

Mitäs teille kuuluu? :)

-Sofia

Tarkastellaan vanhoja Facebook profiilikuvia

Mietin tänään päivällä jonkin aikaa, että minkä tyyppistä postausta tänään kirjoittaisin. Pienen harkinnan jälkeen ajattelin soveltaa hieman tätä haastetta. En ole ollut Facebookissa aivan kymmentä vuotta, joten en sellaisenaan tätä haastetta voi toteuttaa. Rekisteröidyn Facebookiin ollessani 11-vuotias (voi miks kukaan ei estäny mua sillon), mutta ensimmäisen profiilikuvan päivitin sinne vasta 12-vuotiaana. Ajattelinkin nyt ottaa pari kuvaa sieltä jokaiselta vuodelta ja kertoa jotain kuvaustilanteesta.

Kesäkuu 2010: Ai kauheeta, kattokaa kuinka pieni mä oon! :D Uskon, että en oo kyllä tässä kuvassa 12-vuotias, koska näytän ihan mahottoman pieneltä. Musta tuntuu, että oon tässä kuvassa 10-vuotias. Kuvassa mukana tosiaan mun kummi ja tuona kesäpäivänä oltiin niiden mökillä käväsemässä. Tässä kuvassa taidettiin paahtaa vaahtokarkkeja ja laittaa niitä keksien väliin. Muistan, että myöhemmin samana päivänä ampiainen pisti mua ensimmäistä kertaa koko mun elämän aikana. Voi sitä itkua ja parkua!

Huhtikuu 2014: Seuraava kuva on vasta vuodelta 2014, milloin oon ollu 15-vuotias. Uskon, että oon kyllä tuossa välissä lisännyt myös muita profiilikuvia, mutta poistanut ne sitten myöhemmin joko sen takia, että ne oli mielestäni rumia tai koska olin liian pieni niissä. Jokatapauksessa, joskus 7.- ja 8.-luokkien välillä värjäsin vaaleat hiukseni tummanruskeiksi. Aluksi tykkäsin niistä todella paljon, mutta nyt kun myöhemmin ajattelen, mulle sopii vaaleat hiukset paljon paremmin kuin tummat. Tuona aikana mun iho oli varmaan myös huonoimmassa kunnossa. En hoitanut silloin ihoani mitenkään ja noista ajoista mun ihoon onkin jäänyt pysyviä arpia. Olisinpa ollut silloin viisaampi.

Elokuu 2014: Tää kuva on otettu 9.-luokan ja lukion ykkösen välisenä kesänä. Kesäkuulla mun kummi sai vihdoin puhuttua järkeä mun päähän ja Helsingin reissulla kävin värjäämässä tummanruskeat hiukseni takaisin blondeiksi - ja sillä tiellä nykyäänkin olen. Kuvasta näkyy kuinka huonoon kuntoon hiukseni menivät kaiken värin poiston ja värjäämisen myötä, mutta toisaalta se kannatti. Tän kuvan otin matkalla Seinäjoelle mun tädin ja hänen miehensä luokse.

Marraskuu 2014: Muistan kuinka mulle tuli yhtenä iltana sellanen fiilis, että nyt on pakko ottaa uusi profiilikuva Facebookiin. Olin tuohon aikaan ostanut hiljattain oman järkkärini ja niinpä kävelin Tapanin äidin luokse ja pyysin häntä tulemaan ulos ottamaan kuvia. Kaikista otetuista kuvista tämä valikoitui profiilikuvaksi ja tää on itseasiassa ihan kiva. Okei, toi käsi on vähä outo mutta muuten tää on ainoita kuvia Facebookissa, missä mulla ei ole ollenkaan meikkiä. Mulla oli tuohon aikaan hieman huono itsetunto mun huonossa olevan ihon takia ja sen takia en uskaltanut/halunnut mennä minnekään ilman meikkiä. Tuo kuvassa oleva takki on muuten edelleenkin yks mun lempparitakeista! Harmi vaan, että sen vetoketju on hieman rikki, joten sitä ei voi käyttää enää :/

Helmikuu 2015: Ja tässä toinen Facebookista löytyvä kuva, jossa mulla ei oo yhtään meikkiä, lukuunottamatta ripsaria. Olin tuona päivänä Jessican luona ja päätimme lähteä ulos kuvailemaan. Mulla on edelleen kaikki tuona päivänä otetut kuvat tallella jollain kameran muistikortilla! :D Tää kuva on myös siinä mielessä harvinainen, että mä en yleensä ikinä pidä talvisin pipoa päässä (oli kuinka kylmä tahansa), koska mun mielestä pipot ei vaan yksinkertasesti sovi mulle. Tuo pipo on ainoa, minkä suostun päähäni laittamaan talvisin.

Huhtikuu 2015: Uudet lasit! Nää mulla on siis edelleen käytössä. Tää on varmaan edelleen yks mun lempparikuvista. Muistan kuinka onnellinen olin tuohon aikoihin. Olin päässy inhottavista yläaste aikasista luokkakavereista kunnolla eroon ja saanut lukiossa aivan uudet luokkalaiset ja lisäksi olin saanut neljä uutta ystävää. Kuvan otto hetkellä Ylläkselle lähtöön oli ihan vain pari päivää ja Ylläkselle meno on aina mun kevään kohokohta.

Helmikuu 2016: Mun elämäni tähän mennessä ikimuistoisin päivä, wanhat! Tuossa vaiheessa ei oltu tanssittu vielä yhtäkään tanssia, mutta oltiin lähdössä kohti koulua missä pidettiin vielä viimeiset tanssiharjoitukset ja sitten olikin kauan odotettu ja jännitetty hetki! Voi kunpa wanhojen tanssit vois kokea uudestaan. Onneks mulla on tosi paljon kuvia ja videoita tuosta päivästä tallennettuna koneelle ja kännykälle! :)

Marraskuu 2016: Viime vuoden lopulla aloin innostumaan meikkaamisesta entistä enemmän ja sen huomaa jo tästä kuvasta. Ensimmäisenä aloin käyttämään enemmän huulipunia. Mulla oli meneillään koeviikko ja koska mun viimeset jaksot lukiossa oli tosi rentoja, mun piti mennä kouluun vasta yheltä. Siinä kouluun lähtöä ootellessa nappasin itestäni muutaman kuvan. Eli tähän kuvaan ei varsinaisesti liity mitään sen kummempia muistoja, hahah.

Huhtikuu 2017: Tää kuva on tainnukin olla jo täällä blogissa. Tosiaan tästä kuvasta huomaa kuinka paljon rakastan meikkamista ja laittautumista. En siis todellakaan voi sanoa olevani ammattilainen, mutta kyllä mä tiedän meikkaamisesta nykyään paljon enemmän kuin esimerkiksi vuosi sitten tähän aikaan tiesin. Tässä kuvassa hymyilytti erityisesti se, että sain tietää mun äidinkielen kirjotusten lähtevän matkaan E:nä ja aikaisemmin samalla viikolla olin saanut yhteishaun tehtyä. Oli siis helppo hymyillä niin sanotusti.

Toi on viimeisin profiilikuva, minkä oon Facebookiin lisännyt. Seuraava tulee sitten todennäköisesti olemaan ylioppilaskuva. Siitä tulikin mieleeni, että torstaina saa mennä koululta kyselemään lopullisia kirjoituksien arvosanoja! Meinasin mennä sinne heti aamusta, mutta se nyt ei oikein onnistukaan, koska oon huomenna ja torstaina jälleen sijaisena. Tällä kertaa en kuitenkaan ala-asteella tai päiväkodissa, vaan eskarissa. Jee! Mun työpäivä alkaa huomenna yheksältä, joten taidanpa tästä seuraavaksi mennä syömään jotain iltapalaksi ja sitten pesemään hampaat ja nukkumaan.

Linkkailkaa toki kommentteihin, jos olette itse tehneet samankaltaisia postauksia! :)

-Sofia

PS. Pahoittelen sitä, että en saanut jokaisesta kuvasta samankokoista. Tallensin kaikki vain suoraan Facebookista, joten sillä saattaa olla osuutta asiaan.

Week 19

Niin taas viikko vierähti ja nyt ois aika tsekata mitä kaikkea sitä on tullu tän viikon aikana tehtyä. Tällä viikolla oon päivittäny snäppiä harvinaisen paljon. Jos haluatte tsekkailla reaaliajassa mun tekemisiä, niin lisätkää mut snäpissä nimimerkillä @sofiaa_ida :)

Äiti osti viikko sitten Seinäjoelta mulle meikkejä ylioppilasjuhlia varten ja aattelin tän Nyxin primerin ottaa jo etukäteen käyttöön. En todennäkösesti tuu muuta primeria nyt käyttämään hetkeen! // Pakkohan sitä oli saada Euroviisuja varten jotain mässättävää. Ostinkin melkeen kilon karkkeja :D Puolet tosin meni äitille ja Tapanille. // Mulla oli tosi suuri luotto Suomeen ja ihan hyvinhän meillä menikin, vaikka finaalipaikkaa ei saatukaan. Ehkä ens vuonna sitten.

Ei sentään menny sinä iltana kun oli Euroviisut. Mutta tuossa vaiheessa en ollu vielä vaihtanu yöpukua päälle enkä pessy hampaita. Onneks sähköt ei kuitenkaan ollu kauaa pois. // Pitkin viikkoa on vähän väliä satanu lunta, räntää, vettä ja kaikkia noita sekasin. Jospa tää sää nyt lähiaikoina alkais muuttumaan vähä keväisimmäks tai kesäisimmäks. // Perjantaina olin taas vaihteeks ala-asteella sijaisena, tällä kertaa 1-3.-luokilla, eli toisin sanoen Siljan luokalla. Mukavaa vaihtelua ja onhan se toki kiva saada siitä jonki verran rahaakin.

Torstaina oli toisen semifinaalin vuoro. Tänä vuonna nuo juontajat oli ihan hyviä, mutta mun mielestä ei vetäny vertoja viime vuonna Ruotsin juontajille. Lisäksi jossain vaiheessa ainakin mun oli vähä vaikea saada selvää ton vasemman puoleisen juontajan englannista. // Lumet on onneks suurimmaks osaks sulanu täältä muutamia pikkukasoja lukuunottamatta, mutta haluaisin silti, että täällä olisi lämpöisempi. Varsinkin viikonloppuisin olisi ihana mennä istuskelemaan parvekkeelle lukemaan jotain hyvää kirjaa tai kuuntelemaan musiikkia, mutta ei siellä yksinkertaisesti tarkene ainakaan vielä. // Eilen oli vuorossa sit Euroviisu finaali. Italia, Ruotsi ja Belgia oli mun tän vuoden suosikkeja! Meillä oli eilen Marun ja Tommin kans WhatsAppin välityksellä aikamoiset keskustelut Euroviisuista, hahah.

Täällä voin kyllä sanoa rehellisen mielipiteeni siitä, että Portugal voitti. Mua ärsyttää se, että Suomea kritisoitiin siitä, että niillä ei oo oikeen minkäänlaista lavashowta. No tällä voittajallako sitten muka oli? Mulla henkilökohtasena kriteerinä Euroviisu voittajalle on, että mun pitää tuntea jonkinlaista yhteyttä siihen voitto viisuun. Tähän en kyllä tuntenut minkäänlaista yhteyttä. Voittajan lavaesiintyminen oli mun mielestä ainakin joissakin kohdissa outoa ja jollain tapaa häneltä puuttui sitä tiettyä karismaa, mitä haluaisin voittajalla olevan. Tuolla finaalissa oli niin paljon hienompia ja parempia kappaleita mukana. Ymmärrän siis kyllä miksi jotkut tästä viisusta tykkää, mutta muhun ei iske millään tapaa.

Katsoitteko te Euroviisuja? Jos katsoitte mikä teidän mielipiteenne oli tästä voittajasta? Vielä viimeisenä haluan toivottaa kaikille äideille oikein ihanaa äitienpäivän jatkoa! ♥

-Sofia